Pitkä sähkökatko talvella, saastunut juomavesi tai tulva ovat normaaliolojen häiriötilanteita, joilla voi olla vakavia vaikutuksia kansalaisten elämään. Häiriötilanteessa kansalaisen omalla toiminnalla voidaan vähentää seurauksien laajuutta.
04.08.2017
Turvallisuus- ja maanpuolustusjärjestöissä vapaaehtoisia kouluttautuu toimimaan erilaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Tällä hetkellä viranomaisilla ei ole kuitenkaan käytettävissä kattavaa rekisteriä koulutetuista vapaaehtoisista, joten koko resurssia ei löydetä eikä sitä voida hyödyntää. Nyt naisten kouluttautuminen on kannattavaa heidän lähipiirilleen ja työyhteisölle, mutta yhteiskunta menettää vapaaehtoisissa suuren voimavaran.
Kouluttautumisessa haasteeksi on osoittautunut myös työnantajien vaihteleva suhtautuminen koulutuspäiviin. Reserviläisten kertauspäiviin työnantajan on pääsääntöisesti suostuttava. Vapaaehtoisessa varautumiskoulutuksessa vapaan antaminen riippuu työnantajan suopeudesta ja käytännössä siitä, näkeekö työnantaja koulutuksen kannattavaksi omalle organisaatiolle tai yhteiskunnalle. Usein vapaaehtoisen kouluttautumiseen käytetään lomapäiviä tai palkatonta vapaata.
Naisten Valmiusliitto kannattaa vapaaehtoisten varaamisrekisteriä
Kun häiriötilanne tai poikkeusolot uhkaavat yhteiskuntaa, on tärkeää käyttää kaikkia olemassa olevia voimavaroja. Järjestöjen vahvuutena ovat motivoituneet ja koulutetut vapaaehtoiset, sekä mahdollisuus koordinoida kansalaisia turvallisuustoimijoina. Varaamisrekisteri mahdollistaisi koulutettujen vapaaehtoisten hyödyntämisen viranomaisten tukena.
Naisilla on vahva halu kouluttautua. Tämän vuoksi Naisten Valmiusliitto järjestää vuosittain kaksi vapaaehtoisille naisille suunnattua suurvalmiusharjoitusta yhdessä puolustusvoimien tuella ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kursseina. NASTA-valmiusharjoitusten päämääränä on lisätä osallistujien arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä valmentaa naisia toimimaan erilaisissa johto- ja kouluttajatehtävissä. Koulutusta on järjestetty aina etsinnästä ensiapuun. Naisten Valmiusliitto on järjestänyt valmiusharjoituksia vuodesta 1998 alkaen, ja on tähän mennessä kouluttanut noin 9 700 naista. Tämän lisäksi liitto on järjestänyt aluetasolla pienempiä koulutuksia. Yli kymmenen tuhannen turvallisuusosaajan tietotaito ja auttamishalu jää yhteiskuntaan vaikuttavassa häiriötilanteessa nyt hyödyntämättä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 – kohti järjestöjen hyödyntämistä?
Parhaillaan lausuntokierroksella oleva päivitettävä Yhteiskunnan turvallisuusstrategialuonnos ottaa järjestöt jo paremmin huomioon. Luonnoksessa järjestöjen rooli turvallisuustoimijoina ja väestön osallistaminen ovat vahvistuneet. Lisäksi järjestöille on kirjattu konkreettisia tehtäviä, jotka tukevat viranomaistoimintaa varautumisesta ja ennaltaehkäisystä kriisin jälkeiseen toipumiseen.
Vaikka emme ole vielä varaamisrekisterissä saakka, tuo Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys järjestöjen turvallisuustyön näkyvämmäksi. Tämä helpottaa viranomaisia huomioimaan vapaaehtoistyön mahdollisuudet omassa varautumistoiminnassaan. Järjestöjen on kuitenkin hyvä jatkaa keskustelua maakuntatasolla siitä, miten järjestöjen varautumistoimintaa voidaan edistää ja harjoittaa paikallisesti viranomaisten tukena.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategialuonnos on jo askel eteenpäin järjestöjen osaamisen huomioimisessa, mutta tämä ei kuitenkaan poista varaamisrekisterin tarpeellisuutta. Varaamisrekisterin avulla nähdään todellisten käytettävissä olevien koulutettujen vapaaehtoisten määrä ja osaaminen.
Onko yhteiskunnalla varaa jättää näin mittava osaamisresurssi hyödyntämättä, kun samaan aikaan on tunnistettavissa turvallisuusuhkia, joihin vapaaehtoisia voidaan käyttää?
Kirjoittaja on Naisten Valmiusliitto ry:n viestintä- ja järjestösihteeri
Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri, yhteiskuntatieteiden maisteri Hanna Honkavuo.