Turvapaikkakriisi on syventynyt. Edelleen kaivataan tolkun ihmisen ääntä tasapainottamaan ääripäiden retoriikkaa.
25.04.2017
Suomeen saapui vuoden 2015 syksystä ennennäkemättömän suuri turvapaikanhakijoiden määrä. Syyskuussa yhdessä viikossa saapui saman verran turvapaikanhakijoita kuin aiempina vuosina koko vuonna yhteensä. Syntyi termi turvapaikkakriisistä.
Kriisi olikin todellinen maahanmuuttohallinnon näkökulmasta. Syksyn mittaan saapuneille tuli järjestää vastaanottopalvelut eli majoitus, muonitus ja terveydenhuolto sekä muita palveluita, kuten lisävaatetusta talven varalle. Kapasiteettia ei ollut, vaan se oli luotava tyhjästä. Samalla jokaiselle hakijalle tuli taata yksilöllinen käsittely ja mahdollistaa asian käsittely ilman ylimääräistä viivettä.
Tämä kriisin käsittely onnistui hienosti. Tarvittavat resurssit tehtävien hoitamiseen saatiin viranomaisten käyttöön. Lisäksi yksityiset henkilöt, järjestöt ja seurakunnat antoivat apuaan hädänalaisten tilanteen helpottamiseksi. Maa oli uuden ilmiön edessä, joka aiheutti vähäistä liikehdintää, mutta paljon keskustelua mediassa ja somessa. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentäneet tapahtumat jäivät vähäisiksi, mutta nekin riittivät näkökantojen polarisoitumiseen. Siinä missä ääripäät kovensivat ääntänsä, tolkun ihmiset vaikenivat vihapuheen edessä.
Maahanmuuttovirasto urakoi turvapaikkapäätöksiä, painetta aiheutti loppumattomalta tuntuva vireillä olevien asioiden määrä. Jokaiselle hakijalle oli saatava päätös mahdollisimman nopeasti, asioita priorisoitiin ja kiirehdittiin. Työ oli ja on edelleen stressaavaa, mutta kesästä 2015 kevääseen 2017 saatiin lukumääräisesti käsiteltyä kriisin aiheuttanut määrä hakemuksia. Vireillä on alle 4 000 hakemusta, joista lähes puolet on tullut vireille alkuvuonna 2017.
Kovassa työtahdissa on tehty hyviä päätöksiä, vaikka moni on toista mieltä. Virastoa on syytetty empaattisuuden puutteesta ja huonosti tehdyistä päätöksistä. Kritiikki ja palaute ovat arvokkaita ja antavat mahdollisuuden parantaa ja kehittää toimintaa. Erehtyminen on inhimillistä ja virheen mahdollisuus monimuotoisessa ja tulkintaa vaativassa asiassa on aina olemassa. Henkisesti raskasta työtä ei varmasti helpota syytökset virheiden tahallisuudesta tai empaattisuuden puutteesta. Virkamies suorittaa kuitenkin tehtävänsä tinkimättä lainsäädännön mukaisesti, hänellä ei ole mahdollisuutta tulkita asiaa minkään muun kriteerin suhteen. Tehtävässään virkamies käyttää hänelle osoitettua julkista valtaa, mielivallalle ei ole sijaa.
Suomessa on toimiva oikeusjärjestelmä. Maahanmuuttovirasto tekee itsenäisesti päätökset vastuullaan olevista asioista. Näistä ratkaisuista voi valittaa hallinto-oikeuteen. Seuraavana valitusasteena on Korkein hallinto-oikeus. Laillisuuden täyttyminen varmistuu käsittelyprosessissa. Tilanne lähtömaissa voi muuttua nopeastikin ja osa päätöksistä palautuukin uudelleen käsittelyyn olosuhdemuutosten vuoksi. Virheellisiä päätöksiä on vähän, suhteessa samaa luokkaa kuin ennen kriisiä.
Turvapaikkakriisi on jäänyt kytemään. Käytännössä kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä on valitettu. Hallinto-oikeudet ovat tehostaneet toimintaansa samoin kuin Korkein hallinto-oikeuskin. Silti valitusten käsittely kestää vuoden 2018 keväälle asti. Tuhannet ratkaisua odottavat asianomaiset jatkavat elämäänsä vastaanoton piirissä epävarmoina tulevaisuudestaan. Henkinen kuormitus on raskas ja altistaa äärimmäisille ratkaisuille.
Kriisi on samalla syventynyt. Viranomaisia vastaan kohdistettu kritiikki on terävöitynyt ja levinnyt järjestöihin sekä seurakuntiin. Mielenilmaukset ja -osoitukset ovat muovautumassa pysyväksi ilmiöksi. Käynnissä olevilla kampanjoilla pyritään horjuttamaan viranomaisten luotettavuutta ja uskottavuutta sekä kannustetaan kansalaistottelemattomuuteen. Viranomaisten virkatehtävien hoitamista on häiritty, vaikeutettu ja aktiivisesti estetty. Polarisoituminen jatkuu, mutta säilyykö yhteiskuntarauha. Edelleen kaivataan tolkun ihmisen ääntä tasapainottamaan ääripäiden retoriikkaa.
Koska kriisi päättyy - vai päättyykö koskaan? Se on sinusta kiinni.
Raimo Pyysalo
Kirjoittaja on Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö

Raimo Pyysalo on Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö