Nuku Rauhassa

Maanpuolustuksen Tuki ry / Kokonaisturvallisuuden juhlahanke 2019

facebook twitter instagram youtube

Maanpuolustustahto - miesten velvollisuus vai kaikkien oikeus?

Maanpuolustus nähdään harmittavan usein kapeakatseisesti vain varusmiespalveluksena - inttinä - johon pääosa nuorista miehistä ja jotkut naiset menevät. Hyödynnämmekö koko kansan valmiuksia yhteisen turvallisuuden tekemiseen? 

16.06.2017

Yhteiskunnassamme rakennetaan kokonaisturvallisuutta ja varaudutaan erilaisiin kriiseihin. Äärimmäisin kriisi, jonka Suomi voisi kohdata, on sota. Puolustuksemme perustana ovat kansalaisten tahto puolustaa maatansa, suorituskykyiset asejärjestelmät sekä hyvin koulutetut ja tehtäväänsä sitoutuneet asevelvolliset ja ammattisotilaat.

Tutkimukset kertovat - juhlapuheet toistavat, että suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Maanpuolustustahto kuvaa kansalaisten asenteita, tukea ja tahtoa puolustaa omaa maataan - Suomea. Maanpuolustustahtoa on mitattu perinteisesti kansalaisten mielipiteenä, tulisiko Suomea puolustaa aseellisesti, jos Suomeen hyökättäisiin. Millaista hyökkäystä kansalainen ajattelee pohtiessaan vastausta tuohon kysymykseen, sellaistako kuin talvisodassa?

Turvallisuusympäristö on muuttunut entistä arvaamattomammaksi. Poliittiset ja sotilaalliset tilanteet näyttävät muuttuvan hyvinkin nopeasti. On todettu, että hybridisodassa etulinja kulkee läpi koko yhteiskunnan. Tuolloin kriisi koskee meitä kaikkia ja siihen varautuminen vaatii tietoa, tahtoa, osaamista ja osallistumista kaikilta kansalaisilta. Modernien asevoimien ja -järjestelmien rinnalla on aiheellista kysyä, ketkä näitä järjestelmiä käyttävät ja miten käyttäjien toiminta vaikuttaa lopputulokseen taistelukentällä.

Jaettu kokemus luottamuksesta ja oikeudenmukaisuudesta

Suomalaiset luottavat viranomaisiin ja valtioon. Luottamus etenkin turvallisuusviranomaisiin on hyvin korkealla tasolla. Luottamuksen voidaan nähdä olevan vahvassa yhteydessä Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauteen. Kun kansalaiset kokevat yhteiskunnan luotettavaksi ja oikeudenmukaiseksi sekä itselleen että läheisilleen, kasvaa tahto osallistua kokonaisturvallisuuden rakentamiseen ja tarvittaessa Suomen puolustamiseen.

Korkea luottamus turvallisuusviranomaisiin on kansallinen vahvuutemme. Yksilöiden kohdalla se voi kääntyä myös itseään vastaan. Jos emme tunnista omaa rooliamme turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpidossa, asemoimme itsemme helposti turvallisuustoimien kohteeksi. Luotamme siihen, että joku hoitaa asiat puolestamme. Asevelvollisuuden eri muodot sen sijaan tuovat maanpuolustuksen lähelle yksilöitä ja perheitä. Tämä puolestaan vahvistaa omakohtaista tietämystämme turvallisuusasioista sekä suhdettamme maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin.

Pitääkö Suomea puolustaa, ja kenen tehtävä se on?

Maanpuolustusvelvollisuus on kirjattu perustuslakiin kaikkien kansalaisten velvollisuudeksi, mutta asevelvollisuus koskee vain miehiä. Viranomaiset puhuvat kokonaismaanpuolustuksesta, tunnistaen sen koskevan sekä Puolustusvoimia, kaikkia viranomaisia että kansalaisia. Mahdollistaako järjestelmä kuitenkaan esimerkiksi siviilipalvelusmiesten, järjestöjen ja suomalaisten naisten osallistumisen maanpuolustukseen, ja hyödynnämmekö koko kansan valmiuksia yhteisen turvallisuuden tekemiseen? Osallistuminen parantaa kansalaisten tietämystä sekä valmiuksia toimia erilaisissa poikkeustilanteissa tai kriiseissä, ja lisää osaltaan viranomaisten käytössä olevaa osaamista sekä resursseja.

Kansalaisuus voidaan nähdä oikeuksien ja velvollisuuksien vastavuoroisuutena. Meidät velvoitetaan puolustamaan maatamme ja me voimme pitää oikeutenamme saada siihen riittävä koulutus sekä ajanmukaiset välineet. Itsenäisenä valtiona meillä on oikeus puolustaa suvereeniteettiämme, mikäli sitä uhataan. Maanpuolustus nähdään harmittavan usein kapeakatseisesti vain varusmiespalveluksena - inttinä - johon pääosa nuorista miehistä ja jotkut naiset menevät.

Kyllä! Kyllä Suomea pitää puolustaa!

Näin vastaavat lähes kaikki kansalaiset, kun sitä heiltä kysytään. TAHTO-tutkimuksen haastattelujen perusteella kansalaiset näkevät maanpuolustuksen laajaa turvallisuuskäsitystä vastaavalla tavalla. Maanpuolustamisen nähdään olevan muutakin kuin aseellista toimintaa sodassa. Parasta puolustusta olisi estää kriisien ja sotien syntyminen diplomatian ja laajan turvallisuustoiminnan avulla. Mahdollisen kriisin aikana jokaisella kansalaisella tulisi olla selkeä, omia kykyjä ja osaamista vastaava tehtävä. Osa kansalaisista puolustaa ja palvelee maataan asevoimissa, ja osa siviilitehtävissä yhteistä turvallisuutta rakentaen ja ylläpitäen. Tarkemmin ajateltuna maanpuolustus on kaikkien kansalaisten sekä oikeus että velvollisuus.

 

Jarkko Kosonen
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO-tutkimusprojektissa.

TAHTO-tutkimusprojektissa syvennytään maanpuolustustahdon eri merkityksiin ja siihen, mitä kaikkea maanpuolustustahto itse asiassa on. Voit seurata tutkimusprojektin edistymistä verkossa osoitteessa: www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/tahto-tutkimusprojekti.

 

 

Jaa teksti:

Tutkija Jarkko Kosonen. Kuva: Santeri Rahikka / Puolustusvoimat.